Määrän muuttaminen laaduksi
Palloliiton 112 000 rekisteröityneestä pelaajasta noin 90 000 on juniori-ikäisiä, jotka pelasivat vuonna 2006 noin 3 600 eri joukkueessa. Suomessa pelaa lähes joka kymmenes lapsi jalkapalloa.
Tämän lisäksi Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan yli 50 000 lasta ja nuorta haluaisi aloittaa jalkapallon harrastamisen seurassa. Tähän joukkoon mahtuu useilla erilaisilla motiiveilla varustettuja pelaajia.
Suuresta pelaajamäärästä on seurannut liukuhihnaongelma. Pelaajia käsitellään yhä useammin ikään kuin liukuhihnalla kulkevina esineinä. Tätä käsittelytapaa korostaa vahva yhdenvertaisuuden vaatimus, jossa järjestelmän oletetaan hallitsevan valmennettavan käsittelyä vähän samaan tapaan kuin ammattityöläisten oletetaan hallitsevan raaka-aineen käsittelyprosessia. Yhdenmukaisuuden vaatimus tunkeutuu normeineen, vaatimuksineen ja malleineen jokaisen pelaajan ja joukkueen elämään.
Valmennettavalla sen paremmin kuin raaka-aineellakaan ei oleteta olevan omaa tahtoa. Mielestäni valmennukseen on saatava merkittävästi suurempi yksilön huomioiminen ja kunnioittaminen.
Kehittyminen on yhteydessä hermoston kehittymiseen
Liikekuvamalleja opittaessa motoriset hermopäät ja aivojen motoriset toimintayksiköt aktivoituvat, jolloin hankittujen taitojen nopeus ja tarkkuus kasvaa. Olemme perehtyneet lasten ja nuorten hermoston ja aivojen kehitykseen. Valmennuksemme toteutetaan monipuolisuuden periaatteella - sensomotorisen kehityksen tarpeet huomioiden. Kaikki harjoituksemme on suunniteltu hermoston monipuolisen kehittämisen periaatteella. Tanoke-valmennus tähtää motivoituneempaan oppimiseen, syvempien elämänpäämäärien etsimiseen ja itsekurin kehittämiseen.
Tanoke pedagogia
Tanoke-valmennuksella on oma opetussuunnitelma, jossa määritellään opetuksen sisältö, valmennuksessa käytetyt menetelmät, menetelmätoiminnan yleiset periaatteet ja ikäkausikohtaiset tavoitteet. Olemme käyttäneet Tanoke-valmennuksen uudistamiseen yli tuhat tuntia. Uudistaminen on suoritettu monella tasolla ja se toteutetaan nopealla aikataululla. Osa uudistuksista on jo toteutettu. Uudistaminen käsittää viisi eri osa-aluetta – psykokinesteettinen valmennus, liikkuvuuden ja nopeuden kehittäminen, koordinaatiotaidon kehittäminen, pelikäsityksen kehittäminen ja henkisen valmennuksen kehittäminen.
1. Psykokinesteettinen valmennus
Psykokinesteettinen valmennuksen toteuttaminen on suurin yksittäinen Tanokessa tehty uudistushanke. Se tähtää pelin nopeuttamiseen, selkiyttämiseen ja tavoitteelliseen pelaamiseen. Tanoken psykokinesteettinen materiaali on hyvin laaja kansainvälisestikin arvioiden. Valmentajien ja valmennettavien arviot psykokinesteettista valmennuksesta on ollut hyvin rohkaisevaa. Psykokinestiikasta saadut tiedot ja taidot on nopeasti siirrettävissä peliin.
2. Liikkuvuuden kehittäminen ja nopeusvalmennus
Liikkuvuuden ja nopeusvalmennuksen kehittäminen on toteutettu lasten ja nuorten erityistarpeet huomioiden. Syksyn aikana julkaisemme monipuolista liikkuvuutta kehittävän harjoituspankin; se on hyvin monipuolinen ja sisältää runsaasti uutta aineistoa liikkuvuuden kehittämiseen.
3. Koordinatiivinen valmennus
Tanoke-valmennus tunnetaan suuresta koordinatiivisesta liikekuvapankista. Koordinatiivisia liikekuvamallejamme käytetään kaikkissa palloilulajeissa ja useissa yksilölajeissa. Tanoke-koordinaatio-dvd:t ovat hyvin arvostettuja ja niitä löytyy lähes jokaisen kehiyshakuisen valmentajan kodista. Koordinaatio-videomme ovat hyvin arvostettuja maamme rajojen ulkopuolellakin. Uusin koordinaatio-dvd julkaistaa syksyn aikana.
4. Pelikästyksen kehittäminen
Pelikäsityksen kehittämishanke toteutetaan kehityspsykologiset faktat huomioiden. Se on monipuolinen synteesi eurooppalaisista pelitavoista; mallia on otettu Hollannin, Espanjan, Ranskan, Portugalin ja Italian pelikäsityksen opettamismalleista.
5. Henkinen valmennus
Henkisen valmennuksen kehittäminen aloitetaan kehityskeskusteluilla. Kehittämiskeskusteluissa mallinnetaan mielen toimintaa ja vuorovaikutusta, jota kautta löydetään uutta tietoa siitä, miten opitaan toimimaan tilanteissa, joissa onnistutaan ja saadaan aikaan hyviä tuloksia. Tavoitteena on pohtia, mitä kehitettävää, parannettavaa, muutettavaa tai huomioitavaa nuoren valmentautumisessa on. Näemme jokaisen valmennettavan oppimis- ja kehityskykyisenä, hänellä itsellä on paras itseään ja elämänvalintojaan koskeva tieto.
Keskustelut on tarkoitettu kaikille niille urheilijoille, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyiseen nykyiseen kehitykseen tai joilla on ongelmia valmennuksen jonkin osa-alueen kanssa. Mieli voi mennä tuhansiin suuntiin, minkä vuoksi on tärkeää oppia ohjaamaan mieltä.
Kaikki uudishankkeet perustuvat tarkoin harkittuihin ikäkausikohtaisiin tavoitteisiin, jotka on laadittu kuudelle eri osa-alueelle.
Kommentit
Kirjoitat määrän
Kirjoitat määrän muuttamisesta laaduksi. Tarkoitat suurta pelaajamäärää, mutta haluaisin esittää sinulle kysymyksen treeniajan määrän ja laadun suhteesta.
Olemme vuoden verran harkinneet nyt 12-vuotiaan tyttäremme siirtämistä joukkueeseen, jolla on päävalmentajana Tanoke-valmentaja. En epäile valmentajan ammattitaitoa, mutta joukkueen nettisivuja seuratessani olen huomannut, että treenien kesto kasvaa jatkuvasti. Viime kesänä treenit olivat 1-1,5 tunnin mittaisia, nyt normaalit treenit kestävät kaksi tuntia, välillä 2,5 tuntia. Eilen illalla nettisivulle tuli tieto, että treenit alkavat tänään klo 16 videopalaverilla, sen jälkeen jatketaan suoraan varsinaisiin treeneihin, jotka päättyvät klo 20.30. En ymmärrä, missä välissä pelaajien olisi tarkoitus ruokailla. Ja oletetaanko tässä, että perheet muuttavat viikonloppusuunnitelmansa futiksen mukaan (normaali treeniaika olisi tänään ollut 18.30-20.30)
Näitä asioita voin tietenkin kysyä ja aionkin kysyä suoraan joukkueesta, mutta koska kyseessä on Tanoke-valmentaja, sinulta haluaisin tietää Tanoken periaatteista:
- Kirjoitat paljon siitä, mitä lapsilta voi ja pitää odottaa, niin voiko olettaa, että näin pitkissä treeneissä tämän ikäiset lapset enää lopussa pystyvät ottamaan asioita vastaan? Minun käsitykseni mukaan tuloksia saataisiin paremmin lyhyemmillä harjoituksilla, joiden jälkeen tarvitaan palauttava tauko uusien asioiden sisäistämiseen ja sitten paljon toistoja. Mutta olenko väärässä, kun ajattelen, että treenien venyttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä?
- Entä sitten suunnitelmallisuus. Puhut paljon tavoitteellisuudesta, minusta tavoitteellisuuteen pitäisi kuulua myös suunnitelmallisuus, eli että aikataulut olisivat selvillä edes muutaman viikon eteenpäin.
Toivoisin sinulta vastausta, koska luultavasti tyttäreni ei edellämainituista syistä liity kyseiseen joukkueeseen, mutta haluaisin tietää, onko meillä syytä olettaa, että toiminta on samanlaista muissakin sellaisissa joukkueissa, joissa on vetäjänä Tanoke-valmentaja. Kuuluuko tällainen toiminta siis Tanoken periaatteisiin?
Futaajatytön äiti
Kirjoita uusi kommentti