Tanoke-valmennuksen lähitulevaisuuden kehityshankkeet
1. Taitoharjoittelukokeilu
Noin 200 Tanoke taitokoulun pelaajaa osallistuu taitoharjoittelukokeiluun, jossa pyritään aktivoimaan aivojen motorisia liikekeskuksia ja luomaan uusia liikehermoratoja liikekuvamallien avulla. Pelaajat suorittavat päivittäin tietyt dribbling-, koordinaatio-, kehon lihasbalanssi- ja liikkuvuusharjoitukset. Tavoitteena on nostaa kokeiluun osallistuvien yksittäisten pelaajien ja joukkueiden taitotasoa merkittävästi.
Kokeilussa hyödynnetään professori Pekka Luhtasen Tanoke taitokoululle laatimaa liikemekaniikkamallia, Pertti Kemppisen sensomotorista arviointimenetelmää ja Roberto Nuccion Italiassa kehittämää juniorijalkapalloilijoiden taitovalmennusohjelmaa sekä Tanoke taitokoulun laajaa liikekuvapankkia. Pelaajat suorittavat tarkoin valittuja ja numeroituja Tanoke-liikkeitä progressiivisesti edeten.
2. Pelikäsityksen kehittämishanke
Tanoke taitokoulu aloittaa laajan pelikäsityksen kehittämishankkeen. Valmennusta ja koulutusta annetaan sekä pienellä kentällä (7- ja 9-peli) että isolla kentällä (11-peli) pelaamiseen. Koulutusta ja valmennusta varten on laadittu poikkeavan laaja materiaali, mikä pohjautuu mm Hollannin, Espanjan ja Italian juniorivalmennuksen taktiseen opetukseen.
3. Sensomotorinen arviointimenetelmä
Pertti Kemppinen on kehittänyt viimeisimmän vuoden aikana sensomotorisen arviointimenetelmän, jossa kuvataan pelaajan neurologista prosessia peli- tai harjoitustilanteessa. Pelaaja saa tietoa kehostaan ja eri tapahtumista aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon, sekä käyttää sitä suunnitellessa ja toteuteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioitaan erilaisissa harjoitus- ja pelitilanteissa.
Sensomotorista käyttäytymistä arvioidaan muun muassa pallon kosketusherkkyyden, nivel- ja lihasherkkyyden, asentojen hallitsemisen, kaksijalkaisuuden, kehon hahmotuksen, liiketunnon, liikkeiden säätelyn, motorisen hallinnan, koordinaation, motorisen ohjailun, motorisen oppimisnopeuden, neuromuskulaaristen ominaisuuksien, näköhavaintokyvyn, plastisuuden ja silmä-jalka-yhteistyön kautta.
Menetelmä avaa entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa herkkyyskausivaiheessa lasten motoriseen kehittymiseen. Valmennusjärjestelmän on näin mahdollisuus kartoittaa ja puuttua sellaisiin valmennuksen osa-alueisiin, joita ei ole tiedostettu riittävän varhaisessa vaiheessa.
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti