Vaatimustason noususta lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa
Korkea vaatimustaso liittyy lasten ja nuorten urheilijoiden ajankäyttöön. Mitä korkeammalle vaatimustaso asetetaan, sitä enemmän urheiluharrastus vaatii.
Yksipuolinen voitontavoittelu - löytyykö vaihtoehtoja?
Liian yksipuolinen voitontavoittelu on lasten ja nuorten urheilussa eettiseltä kannalta arvelluttavaa. Tärkeää on pyrkiä liikunnan avulla turvaamaan elinikäinen terveys ja hyvinvointi. Antiikin kreikkalaisten mielestä urheilussa ei saanut tavoitella ennätyksiä. Sikäläisessä yhteiskunnassa urheilun tavoitteena oli kehon kehittäminen kauniiksi ja sopusuhtaisaksi. Tärkein tavoite oli urheilun avulla pyrkiä koko persoonallisuuden kehittämiseen.
Myös Tanoke-valmennuksessa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa jokainen osa vaikuttaa tasapainoon. Keho, tunteet, mieli ja sosiaalinen todellisuus vaikuttavat kaikki yhdessä ihmisen hyvinvointiin. Tanoken tarkoituksena on luoda sopusointua kehon ja mielen, valmennettavan ja ympäristön välille. Tanoken harjoittamisessa on tärkeää oman kehon kuunteleminen ja kunnioittaminen. Tanoke opettaa meitä olemaan läsnä tässä ja nyt.
Tanoken harjoituksen perustan luovat:
1. Tarkoin valitut liikekuvamallit (liikekuvapankki).
2. Asteittain vaikeutuvat liikekuvamallit.
3. Harjoitteluun keskittyminen ja mielen positiivinen valmentaminen.
4. Havaintokyvyn ja sensomotoriikan kehittäminen.
5 Oman kehon hahmottaminen.
6. Taidollisten valmiuksien riippuvuus fyysisistä tekijöistä.
7. Rytmiikan kehittäminen.
8. Body balance (60 liikettä harjoitteluun ja testaukseen).
9. Onnistumisen kokemukset ja NLP:n hyödyntäminen (Tanoke NLP-kurssi valmentajille)
Pysyäkseen fyysisesti ja psyykkisesti terveenä ihmisen tulisi antaa huomiota kaikille olemuksensa tasoille. Tärkeää on esimerkiksi selvittää valmennettavan lihastasapaino: ryhti, lihasepätasapainot ja liikkuvuudet. Niin ikään tärkeää on tavoitteen asettelu ja motivaation ylläpitäminen.
Yksilöllisessä valmentamisessa huomioidaan valmennettavan sen hetkinen tilanne:
1. Miten valmennettava kokee omat mahdollisuutensa pelaajana?
2. Kuinka valmennettava aikoo pyrkiä kohti asetettuja tavoitteita?
3. Millä tavalla valmennettavan valmentautumista on järkevää tehostaa?
Keho ja mieli ovat yhteinen paketti, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Nykypäivänä on kuitenkin tavallista, että lasten ja nuorten eheys kärsii elämän hajanaisten vaatimusten keskellä. Liian kilpailupainotteisessa järjestelmässä energia kuluu ulkoisten puitteitten vaalimiseen, jolloin henkinen ja sivistyksellinen kehitys ei saa riittävästi huomiota. Tämä heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia joka tasolla.
Ainoastaan yhteys omaan itseen antaa kokemuksen sisäisestä rauhasta ja tyytyväisyydestä, ulkoisten olosuhteiden vaihtelusta riippumatta. Yhteys itseen ei tapahdu silloin, kun eletään täysillä kuin viimeistä päivää ja ollaan mukana jatkuvassa menossa - peleissä, turnauksissa ja hektisissä harjoituksissa. Tanoke-valmennuksessa on keskeistä olla läsnä tässä hetkessä. Täydelliseen keskittymiseen liittyy rauhallinen asettuminen siihen hetkeen, joka kulloinkin on.
Yhteys henkiseen tasoon
Liian kilpailukeskeisessä ajattelutavassa valmennettavilta katoaa yhteys henkiseen tasoonsa. Kilpailuun osallistuva on jatkuvasti aallon harjalla, jolta putoaminen merkitsee epäonnistumista. Erilaisissa kilpailutilanteissa epäonnistumiset saattavat heijastua hyvinkin pitkälle epäonnistujan elämään, äärimmäisissä tapauksissa ne saatetaan kokea elämänkohtaloiksi. Lapsuudessa koettu pitkäaikainen stressi vaikuttaa koko loppuelämään.
Monipuolisuuden tärkeydestä
Tanoke-valmennuksessa on keskeistä:
- suoritus sellaisenaan on tärkeintä
- urheilun harrastaminen sinänsä on keskeistä
- ei saavutusten tekeminen
- ei suoritusten vertaaminen
- liikunta sinänsä kannusteena on tavoiteltavaa
- ei jatkuvaa kilpailemista ja erikoistumista
- ei paikalleen jähmettymistä
- tärkeää on kasvattaa lapsista ja nuorista ihmisiä, jotka omaavat monipuoliset tiedot ja taidot
- "uravalmennettava" on kuin yhden asian liike, häneltä puuttuu laajempi perspektiivi ympäröivään maailmaan (kaventunut ihmis- ja maailmankuva).
- urheiluharrastus ei saa aiheutta jatkuvaa mielipahaa, elämänkriisiä tai pettymyksen ja menetyksen tuomaa surua
- kielteiset valmennustapahtumat, tunteet ja ajatukset ruokkivat toisiaan (kielteinen kehä).
Tanokessa korostetaan monipuolisuutta ja ajan antamista kehitykselle ja kasvulle. Suotuisissa olosuhteissa mielenkiinto urheiluharrastukseen kasvaa ja lisääntyy, mutta toisaalta sitä voidaan kuluttaa enemmän kuin kyetään uusimaan. Liian usein lasten valmennus- ja sarjajärjestelmät jaetaan menestyksen mukaan, jonka perusteella määritellään valmennuksen pätevyys sekä jaetaan kenttä- ja hallivuorot. Valmennusympäristön muotokieli viestii, ettei tietyllä valmennettavalla, valmennettavilla tai joukkueella ole arvoa.
Onko tämä ainoa vaihtoehto? Löytyisikö uudempia, luovempia tapoja lähestyä lasten ja nuorten urheiluvalmennusta. Tanoke pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan tätä aukkoa. Kehitystyömme pyrkii löytämään uuden tavan lähestyä valmennusta.
Valmennettavan kokemukset valmennusprosessista:
1. Itseluottamus
Valmennettava luottaa itseensä oppijana ja osaa havannoida omaa kokemusta ja tunnetilaa. Valmennettavan itsetuntoon kuuluu sekä omien tavoitteiden tiedostaminen että oman oppimistyylin ja mahdollisten esteiden tunteminen.
2. Turvallisuus
Valmennettava tuntee valmennusprosessin ja häntä valmentavat henkilöt turvallisiksi.
3. Tahto
Valmennettavalta löytyy oma tahto harjoitella ja kehittyä urheilijana.
4.Kiinnostus
Kiinnostus on vallitsevin tunne jokapäiväisessä harjoittelussa, sillä se on jossain määrin mukana kaikessa, mitä pelaaja tekee. Pelaaja suuntaa ja vaihtaa huomiotaan kiinostuksensa mukaan tilanteesta toiseen, pääasiassa tarpeidensa mukaan. Kiinnostusta ohjaa halu tutkia, etsiä, käsitellä ja kerätä ympäristöstä tietoa. Se, mitä valmennettava havaitsee ja miten hänen taito-osaamisensa sekä tietorakenteensa muodostuu, riippuu hänen odotuksistaan.
5.Tavoitteet
Valmennettava, hänen perheensä ja valmennusysteemi asettaa realistisia tavoitteita valmennettavan kehityksen suhteen - lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet.
6. Toimintakyky ja harjoitusilo
Valmennettava on tyytyväinen itseensä ja toteutettavaan valmennusprosessiin. Ilo syntyy myönteisistä asioista: onnistutaan jossakin suorituksssa, saavutetaan jokin tavoite, koetaan miellyttävä yllätys, saadaan huomiota ja kiitosta.
7. Tunteet
Tunteet ovat jatkuvasti mukana valmennusprosessissa. Ne tulevat esiin ajattelussa, käyttäytymisessä ja ihmissuhteissa. Ne ovat myös tärkeitä valmennettavan hyvinvoinille, sopeutumiselle ja kehittymiselle.
8. Tulevaisuus
Valmennettavalla on valmennusprosessiin ja itselleen kohdennettuja rakentavia tulevaisuudensuunnitelmia.
9. Tarkoituksen löytäminen urheiluvalmennuksesta Valmennettava löytää elämän tarkoitusta ja iloa harjoitusprosessista.
10. Toiminta ja vastuuntunto
Valmennettava on toimintakykyinen harjoitusprosessissa. Hän haluaa kehittyä urheilijana ja osallistuu säännöllisesti ja vastuuntuntoisesti harjoitusprosessiin.
Kommentit
Yksilöiden henkinen valmennus
Yksilöiden henkinen valmennus
Pelaajien itsetuntoa kehittyy kun heille tarjotaan mahdollisuuksia näyttää ja yrittää. Anna pelaajien myös epäonnistua. Synnytä ympärillesi kannustava, ymmärtäväinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Valmentajan pitää herättää halu ja into harjoitella sekä halu tulla harjoituksiin. Käsittele pelaajia oikein, älä estää mielihyvää ja onnistumisia, synnytä positiivinen ilmapiiri, rohkaise ja kannusta.
Myös pelaajien pitää uskaltaa olla oma itsensä. Ei saa pelätä esimerkiksi harhautuksia tai maalintekoa. Opeta asenne ja käyttäytyminen kentällä ja harjoituksissa. Opeta myös kommunikointi kentällä ja kentän ulkopuolella. Ei saa tappaa luovuutta, eikä yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin.
Esimerkki motivoinnista (pohjana valmentaja Simo Syrjävaaran kirje U-16 maajoukkueelle v.1980 EM-82 joukkueelle, muokattu vähän nuoremmille vuonna 2006)
Toistuva tie taitoon
Olet varmasti kuullut meidän valmentajien lausahtavan useasti kuinka tärkeää on jatkuvasti harjoitella taitoa ja kokeilla kaikkia harjoituksissa opittuja asioita myös kotipihalla. Tarkoituksena on ollut kertoa se tosiasia, että mikäli haluat kehittyä hyväksi futaajaksi harjoittele pallon haltuunottoja, syöttöjä, laukauksia, pujottelua ja maalilaukauksia niin kauan ja paljon, että koko homma käy leikittävän helposti, jolloin sinulla ei ole vaikeuksia pallon hallinnassa. Samalla nautit pallon pelaamisesta. Se on kivaa!
Kun seuraavan kerran katsot futista esim. TV:stä tai jossakin pelikentillä tarkkaile erityisesti yksittäisiä pelaajia ja hae vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Onko pelaajilla hyvä tekniikka?
2. Osaavatko pelaajat syöttää omille pelaajille?
3. Osaavatko pelaajat ottaa pallon haltuun ja sen jälkeen taas syöttää omille?
4. Miten pelaajat liikkuvat ilman palloa ja miten he hakevat vapaita paikkoja?
5. Osaavat pelaajat harhauttaa ja tehdä maaleja?
6. Liikkuvatko pelaajat nopeasti hyökkäykseen ja takaisin puolustukseen?
Kaikki edellä mainitut kuuluvat jalkapalloon. Kiinnitä sinäkin erityishuomiota mainittuihin asioihin harjoituksissa ja omissa pikkupeleissä omalla ajalla. Taidon oppiminen on kaiken perusta ja kivijalka, jonka päälle rakennetaan. Tekniikka sisältää perusasiat: potkut oikein, haltuunotot nopeasti (pehmeä ensimmäinen kosketus), päällä pukkaukset jne. Hyväksi ja taitavaksi pelaajaksi kehittyminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Mutta jos "pallo on yksi parhaista ystäväsi", sinulla on rakkaus jalkapalloon ja osaat nauttia niin harjoittelusta kuin itse pelaamisesta, olet oikealla alulla ja rakentamassa perustaa kehityksellesi jalkapalloilijana.
Tiedoksi sinulle, että kaikilla huippupelaajilla on ensin ollut loistava tekninen taito, jonka päälle on rakennettu muut tarvittavat ominaisuudet. Joten muista sinäkin ottaa ensin pallo yhdeksi parhaista kavereistasi. Kesytä tämä pyöreä, oikukas ystäväsi ja pistä se tottelemaan sinun metkujasi, jolloin olet matkalla taitavien pelaajien kaartiin.
Terveisin valmentajasi XXX
Miten Jari Litmanen kesytti pallon?
Miten Jari Litmanen kesytti pallon?
Miten Jari Litmanen kesytti pallon on yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä kaikille juniorivalmentajille. Jari kertoo (Futari 10/2001), että ensinnäkin hän harrasti nuorena jalkapallon lisäksi myös muita lajeja kuten jääkiekkoa ja keskittyi pelkästään jalkapalloon vasta 14-vuotiaana. Silloin hän aloitti systemaattisen harjoittelun, jolloin hän kävi Reippaan treeneissä, mutta samoihin aikoihin hän aloitti lähes päivittäisen harjoittelun omalla ajallaan välillä yksin ja välillä kavereiden kanssa.
Jari mainitsee myös kaksi mielenkiintoista asiaa, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti hänen uransa alkuvaiheissa. Ensimmäinen asia on, että kaikki hänen junioriaikansa valmentajat ovat olleet vanhoja pelaajia. Toinen tärkeä asia on, että hän lahjakkaana pelaajana pelasi läpi juniorivuotensa itseään kookkaampia ja vanhempia pelaajia vastaan. Hänen täytyi aina keksiä jotakin ovelaa, jotta selviäisi pelitilanteista, etteivät kookkaammat vastustajat työntäisi häntä sivuun.
Jari aloitti omatoimisen harjoittelun tyhjässä Lahden suurhallissa koulun jälkeen. Muina harjoittelupaikkoina kävivät koulun piha, takapiha, lumihanki ja vaikka Lahden suurhallin pieni kulma, jos hallissa oli seurojen harjoituksia. Tästä on tullut Lahdessa jo tapa, jota useat juniorit kuuluvat jatkavan myös tänä päivänä eli Lahden hallissa näkee paljon poikia tekemässä täsmälleen samaa mitä Jari teki nuorena.
Jarin omat harjoitukset sisälsivät pomputtelua, harhautteluja, laukauksia, seinäsyöttöjä jne. Ja huomio kaikille! Jari ei voi nimetä mitään yksittäisiä tähdeksi tekeviä harjoituksia, vaan hän toisti ja teki samoja perusasioita mitä kaikki tekevät harjoituksissa.
Jari pelasi keskimäistä keskikenttäpelaajaa kookkaampia vastustajia vastaan ja huomasi, että hänen peliälynsä riittäisi, mutta tekniikka ei riittänyt! Mitä Jari sitten teki? Hän harjoitteli itsekseen eri pelitilanteisiin tarvittavaa tekniikkaa ja peleissä kokeili oppimansa soveltumista käytäntöön. Parantunut tekniikka antoi myös lisää aikaa pelin lukemiseen. Jari siis harjoitteli asioita, joita hän koki tarvitsevansa pelissä. Tässä asia, jossa valmentajat voivat auttaa pelaajia kertomalla pelaajalle mitä ominaisuuksia kannattaa harjoitella omalla ajalla.
Kirjoita uusi kommentti