Taitovalmennuksen arvostamisesta

Syitä, miksi puhumme taitovalmennuksen puolesta, on monia.

Seuraavassa muutamia perusteluja:

1. Lasten ja nuorten joukkueisiin valitaan pelaajia ylikorostetusti fyysisten ominaisuuksien, kuten koon, perusteella. Pienikokoisten taitavien pelaajien kehitykselle ei anneta tarpeeksi aikaa. Isokokoiset pelaajat hallitsevat useinmiten peliä, pienikokoisten jäädessä sivuun. Koko ei ole kuitenkaan este tulla menestyväksi pelaajaksi. Esimerkiksi jalkapallon eri huippujoukkueissa on pelannut useita pienikokoisia pelaajia, kuten muun muassa Saviola, Owen, Zola, Pele, Maradona, Zigo, Raul, Sanchez, Tigana, Passarella ja Keegan.

2. Liian monissa "hyvissäkin" joukkueissa valmentaudutaan liikaa "hetkessä huipulle" -asenteella menestystä hakien. Alle 16-vuotiaiden joukkueissa harjoitellaan usein liikaa anaerobisella puolella, jolloin pelaajien nopeus- ja herkkyysominaisuudet kärsivät. Valmennuksessa tulisi osata asettaa pitkän tähtäimen tavoitteita pelaajien "puhkipeluuttamisen" sijaan.

3. Pelaajien taitotaso ei useinkaan ole riittävä. Esimerkiksi jalkapallossa pitkää palloa pelataan luvattoman usein yli keskikentän pelkästään siitä syystä, ettei pelaajilla ole riittävää taitotasoa lyhytsyöttöpeliin.

4. Otteluiden määrä on usein liian suuri taitoharjoitteluun nähden. Pelkästään pelaamalla ei kuitenkaan opita taitosuorituksia riittävän hyvin. Valmennuksen sisältöön tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.

5. Nuorten maajoukkue- ja piirijoukkueisiin tulisi valita vain taitavia pelaajia. Erikokoiset pelaajat voivat saavuttaa hyvän taitotason.

6. Voiton ja menestyksen hankkiminen hinnalla millä hyvänsä ei saisi vähentää lasten ja nuorten kiinnostusta taitoharjoittelua kohtaan. Voiton maksimoinnin sijaan tulisi suosia pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamista.

7. Palloilulajit ovat hyvin pitkälti taitolajeja, jonka pelaaminen perustuu pallon-, pelivälineiden- ja kehonhallintaan. Tämän vuoksi lasten ja nuorten taitoharjoitteluun tulee kuulua tarpeeksi kutsuvia tavoitteita ja ripaus idealismia. Sinä päivänä, kun nuoren pelaajan usko omaan taidolliseen kehittymiseen hiipuu, menettää valmennettava uskon omaan kehitykseensä. Tästä uskonpuutteesta ovat esimerkkinä jalkapalloilussa ne lukuisat pelit, joissa palloa ei saada mielekkäällä tavalla haltuun, potkutekniikka on puutteellista, syöttöpeli ei kulje ja pääpelitekniikka on sattumanvaraista.

8. Juniorivalmennus ajautuu ennen pitkää kriisiin, ellei taitovalmennusta arvosteta tarpeeksi. Näin voin käydä arvostetuissakin jalkapallomaissa.

Taitojen oppiminen Tanokessa

1. Valmentaja ja valmennettava miettivät keskenään, mitä taitoja Tanoke-pelaajan tulee oppia. Valmennettava tietää, että pärjätäkseen lajissaan ja kyetäkseen pelaamaan entistä näyttävämmin, hän tarvitsee monipuolisia taitoja. Kun valmennettavilla on tiedossa, mitä heidän tulee harjoitella, he pohtivat valmentautumistaan entistä päämäärätietoisemmin.

2. Valmennettavan kanssa sovitaan, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi laajasta Tanoke-liikekuvamallistosta.

3. Valmennettavaa autetaan näkemään, mitä kaikkea hyötyä siitä on, että hän oppii harjoiteltavan uuden taidon.

4. Taidolle keksitään nimi, jos sitä ei ole olemassa ennestään.

5. Vahvistetaan valmennettavan uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan harjoituksen kohteena olevan taidon.

6. Pyydetään valmennettavaa kertomaan muille Tanoke-valmennettaville, millaisia taitoja hän on oppinut ja tarjotaan mahdollisuus opettaa oppimansa. Edistyneemmillä Tanoke-pelaajilla on velvollisuus opettaa alemmilla taitotasoilla olevia.

7. Taitojen oppiminen on jatkuvaa. Kun valmennettava on oppinut yhden taidon, edessä häämöttää jo seuraava opittava taito.

8. Jokainen uusi liikekuvamalli, jonka pelaaja oppii, kasvattaa hänen motorista kykyään oppia uusia liikkeitä entistä nopeammin.

Tanoke-valmennettavan tulevaisuus kutsuvaksi

Jokainen urheiluharrastuksen pariin tuleva lapsi tai nuori tarvitsee lajiinsa liittyviä kutsuvia ja houkuttelevia tavoitteita. Näihin tulevaisuudenvisioihin liittyy toiveita, odotuksia ja suunnitelmia. Tanoke-taitovalmennusjärjestelmästä löytyy jokaiselle pelaajalle erilaisia vaihtoehtoja, tartuntapintoja, joista hän voi valita.

Tanoke-valmennuksen perustavaa laatua oleva kysymys on:
millaisen tulevaisuuden valmennettava haluaa pelaajana?

Kysymys on rohkaiseva, koska se pyrkii kannustamaan valmennettavaa jatkamaan hyvän harrastuksen parissa. On tärkeää, että valmennettava viihtyy Tanoke-toiminnassa ja toteuttaa omaa unelmaansa. Tarkoituksena on, että valmennettava kokee harrastuksensa parissa enemmän mielihyvää kuin -pahaa. Tanoke-toiminta pyrkii asiakastyytyväisyyteen niin pelaajien, heidän vanhempiensa, valmentajien kuin muiden yhteistyötahojen suhteen.

Tavoitteena aktiivinen Tanoke-pelaaja

Ihanteellisimmillaan Tanoke-pelaaja toimii aktiivisesti. Hän harjoittelee, pelaa, suunnittelee omaa harjoitteluaan sekä analysoi omaa pelikäyttäytymistään. Valmennettavan ilmeistä ja eleistä, vuorovaikutuksesta, liikkeiden terävyydestä ja kehon rentoudesta voidaan havaita, kokeeko hän harjoittelun mielekkääksi. Sen sijaan tunnekylmä, harrastukseensa leipääntynyt jalkapalloilija ei kykene kohtaamaan taitovalmennukseen liittyviä herkkyystekijöitä siinä muodossa, kuin Tanoke-malli edellyttää.

Tunnekylmyyden lisäksi taitamattomuus haittaa Tanoke-toimintaa. Useimmiten niin sanotut taitamattomat pelaajat eivät uskalla toteuttaa pelissä itseään. He ovat usein epävarmoja, koska he pelkäävät tekevänsä virheitä. Tanoke-valmennus on auttanut monia epävarmoja pelaajia löytämään omat todelliset taitonsa. Lahjakaskin pelaaja voi olla epävarma. Taitavat pelaajat uskaltavat osallistua peliin täysin rinnoin. He uskaltavat pelata pienessäkin tilassa ja avata pelin keskikentän kautta.

Kaikin puolin kehittynyt taidollinen valmius antaa pelaajalle mahdollisuuden pelata hänen omalla persoonallisella pelitavallaan. Teknisten valmiuksien kehittäminen edistää pelaamisen iloa, lujittaa joukkueen yhteishenkeä sekä tuo peliin sen svengin, jolla yleisö saadaan tuntemaan peli-iloa.

Tanoke on pelaajakeskeistä

Tanoke-taitovalmennusmalli korostaa siirtymistä valmentajakeskeisestä valmennustyylistä kohti pelaajakeskeistä valmennustyyliä. Tällainen ajattelu vaatii valmennettavilta uutta asennoitumista. Heidän on sisäistettävä se, että valmentajalla ei voi olla yksin vastuu heidän oppimisestaan. Tanoke-taitovalmennusjärjestelmä korostaakin, että valmennettavan kehityksen edellytys on se, että hän ottaa vastuun kehittymisestään ja harjoittelemisestaan.

Tanoke sekä taito ja taitavuus

Taito ja taitavuus merkitsevät Tanoke-näkökulmasta muun muassa seuraavia asioita:

1. Taito merkitsee teknisesti puhdasta suoritusta.

2. Taito viittaa määrättyyn tavoitteeseen pääsemiseen määrätyn toiminnan onnistumisen suhteen (vertaa esimerkiksi taitavaan käsityöläiseen).

3. Taito viittaa kypsymiseen ja kasvun avulla muodostuneisiin valmiuksiin.

4. Taitavuus on kykyä hallita monimutkaisia liikekokonaisuuksia.

5. Taitavuus on kykyä oppia ja kehittää jalkapallossa tarvittavia liikevalmiuksia sekä muuttaa niitä tilanteen vaatimuksia vastaaviksi.

6. Monipuoliset valmiudet ovat jalkapalloilun perusta. Hyvältä pelaajalta edellytetään useita taito-ominaisuuksia.

Jalkapallossa Tanoke-taitovalmennuksen osa-alueita on 15 (kuvat alla). Kaikki nämä osa-alueet ovat tärkeitä taitavaksi pelaajaksi pyrittäessä. Tanoke-valmennuksessa taitojen laaja-alaisuus ymmärretään merkittävästi suurempana taito-osaamisena kuin perinteisessä taitovalmennuksessa, mikä johtuu siitä, että Tanokessa on muita valmennusjärjestelmiä enemmän liikekuvamalleja.

Tanoke-taitotasojen etenemisperiaatteet

Tanoken avulla autetaan valmennettavaa oppimaan taitosuorituksia mahdollisimman paljon, minkä jälkeen valmennettava kykenee ohjaamaan omaa taitovalmennusprosessiaan entistä enemmän. Näin valmennettavalle kasvavat potentiaaliset mahdollisuudet edetä Tanoke-järjestelmässä mahdollisimman korkealle taitotasolle.

Tanoke-valmennuksessa haetaan tietoisesti virikkeellista taitovalmennusympäristöä. Tanoke-ympäristössä valmennettavan motivaatio, itseluottamus ja luovuus kehittyvät mielekkäällä tavalla. Virikkeellinen oppimisympäristö luo hyvän oppimis- ja arviointiprosessin toteutumiselle, jonka avulla pelaaja kykenee tarkkailemaan omaa kehitystään.

Tanoke-valmennuksessa on aina tavoitteena se, että alemmalta taitotasolta edetään seuraavalle tasolle, kun edellisellä tasolla on saavutettu tietty varmuus, niin sanottu automaatiotaso. Aikaisemmin opittuja liikekuvamalleja hyödynnetään aina uuden oppimisessa. Esimerkiksi erilaiset pallon ponnauttelutekniikat pohjautuvat alkeellisempien pallon käsittelytaitojen oppimiseen. Haltuunottoja on helpompi opetella, kun pelaaja kykenee ponnauttelemaan hyvin palloa eri kehonosilla.

Tanoke ja systemaattisuus

Tanoke-harjoittelu etenee systemaattisesti liikekuvamallista toiseen. Kaikki harjoiteltavat liikemallit on kuvattu ja numeroitu taitovideokaseteille, joita voidaan hyödyntää harjoittelussa.

Tanoke-periaate toimii siten, että korkeammalla TANOKE-tasolla oleva pelaaja tai valmentaja (opettaja) opettaa oppimansa alemmalla tasolla olevalle ja toivoo, että tästä (valmennettavasta) tulee "vahvempi" kuin "opettajasta".

Tanoke-valmennuksen keskeisiin periaatteisiin kuuluu korkeammilla tasoilla olevien valmennettavien velvollisuus opettaa alemmilla tasoilla olevia.

Valmentaja tai taitava pelaaja näyttää aina ensin opetettavan liikekuvamallin ydinkohdat, minkä jälkeen pelaajat suorittavat harjoitteen itsekseen. Liikekuvamalleja katsellaan myös videoita, liikekuvamallipankistamme, joka on poikkeuksellisen laaja. Kun liikekuvamallit alkavat sujua, edetään vaikeampiin suorituksiin. Korkeammilla Tanoke-tasoilla suoritusta vaikeutetaan vähentämällä käytössä olevaa tilaa, lyhentämällä käytössä olevaa aikaa, ottamalla vastustajia mukaan ja lisäämällä muutenkin painetta kohti onnistumista.

Tanoke-valmennuksen painopiste

Tanoke-valmennuksen painopiste on valmennettavan yksilöllisten pelitaitojen kehittämisessä. Perusajatus on sama kuin klassisen musiikin opettamisessa: luoda mahdollisimman hyvä pohja tulevaa yhteen soittamista (pelaamista) varten. Perusominaisuuksien hallitseminen luo pohjan korkeampitasoiselle pelitaidolle.

Tanoke-harjoittelussa kiinnitetään huomiota aluksi henkilökohtaiseen taitoharjoitteluun. Pelinomaiset harjoitukset otetaan käyttöön vasta sitten, kun pelaajalla on riittävän hyvä perustaitotaso. Käytännössä tämä merkitsee riittävää suoritusvarmuutta, keskittymiskykyä, molempijalkaisuutta sekä Tanoken ensimmäisen ja toisen taitotason hallitsemista. Vasta tämän jälkeen aletaan kiinnittää huomiota pelinomaisten tilanteiden suoritusvarmuuteen.

Tanoke ja perustaidot

On ensiarvoisen tärkeätä, että jalkapalloilun perustaidot opitaan oikein. Esimerkiksi jalkapallossa näitä perustaitoja ovat syöttäminen, laukaiseminen, puskeminen, kuljettaminen, kääntyminen, pujotteleminen, harhauttaminen, haltuunotot ja taklaaminen. Muita tärkeitä Tanoke-valmennuksen kohteita ovat erilaiset koordinatiiviset liikkeet, juoksutekniikan hallitseminen, kehonhallinnan perusliikkeet, erilaiset kehittävät hypyt, nopean jalkatyön riittävä harjoitteleminen sekä pallonkäsittelytaidon kehittämiseen tähtäävät harjoitukset.

Tanoke-järjestelmässä kiinnitetään huomiota näiden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Tanoke-liikekuvamallit on valittu lajinomaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lajille vieraat liikekuvamallit on karsittu tietoisesti pois.

Oppimisen idea Tanoke-valmennuksessa

Tanoke-valmennuksessa oppimisen idea perustuu runsaiden liikekuvamallien seuraamiseen ja sosiomotoriseen jäljittelemiseen sekä suuren liikekuvamallimäärän hallintaan. Pelaajan motorisia hermoyksikköjä ärsytetään normaalia suuremmalla liikekuvamallien määrällä.

Tanokessa liikkeiden oppiminen vaatii pelaajalta tavallista suurempaa aktiivisuutta, hyvää keskittymiskykyä, positiivista asennoitumista sekä ennen kaikkea korkeaa oppimismotivaatiota. Tanokessa liikekuvamalleja tarjotaan selvästi enemmän kuin perinteisessä harjoittelumallissa.

Tanoke-valmennuksessa taitovalmennukselle voidaan asettaa entistä kunnianhimoisempia tavoitteita pelaajan itsensä, hänen joukkueensa ja seuransa suhteen.

Harjoitettavan lajin perustaitojen harjoitteleminen on helppoa, mikäli pelaajalla on aikaa ja motivaatiota toistaa riittävästi suoritettavia harjotteita sekä oikeita liikekuvamalleja. On tärkeää muistaa, että oppiminen on prosessi. Oppimisen aikana tapahtuu etenemistä monien eri vaiheiden kautta.

Motorisen oppimisen kannalta on tärkeää, että liikekuvamallit opitaan alusta alkaen oikein. Parhaiten tämä tapahtuu jäljittelemällä taitavien pelaajien tekemiä liikekuvamalleja, esimerkiksi Tanoke-taitovideoita katselemalla. Näin liikekuvamallit järjestyvät pala palalta pelaajan aivoissa oikeiksi liikeradoiksi.

Mitä enemmän pelaaja hallitsee liikekuvamalleja, sitä pidemmällä hän on Tanoke-järjestelmässä. Pelitilanteissa pelaaja konstruoi oman todellisuutensa vallitsevaan pelitilanteeseen eli valitsee liikekuvapankista sopivia liikekuvamalleja.

Tanoke-järjestelmässä oppimistuloksia parannetaan oppimalla entistä enemmän liikekuvamalleja. Erityistä huomiota kiinnitetään pelaajan koordinaatiokykyyn eli lihasten ja hermoston yhteistyöhön. Tanoke-pelaajat harjoittelevat suuren määrän koordinatiivisia liikekuvasarjoja, joiden avulla he oppivat jalkojen, käsien, kehon ja silmien yhteistyön koordinoidun automaattisesti.

Tanoke ja monipuolinen oppiminen

Tanoke-valmennus on jaettu viiteen taitotasoon, joista jokaista tasoa vastaa yksi oppimiskokonaisuus eli moduli. Jokainen moduli koostuu 15:sta taitotasoa vastaavasta osiosta, joita harjoitellaan samanaikaisesti ja rinnakkain. Nämä 15 osiota muodostavat harjoitusohjelman rungon, jota kaikki muu harjoittelu seuraa.

Tanokessa edetään harmonisesti, omaa kehitysvauhtia, kohti seuraavaa taitotasoa. Tavoitteena on, että jokainen uskaltaa näyttää parasta osaamistaan.

Tanoke-valmennuksessa käytetään erityisen paljon näkö- ja tuntoaisteja eli visuaalista ja kinesteettistä kanavaa. Tanoke-valmentaja ei käytä niin paljon ääntä eli auditiivista kanavaa kuin perinteinen valmentaja, sillä valmennuksessa huomio kiinnitetään suullisia ohjeita enemmän toimintojen näyttämiseen ja mallisuorituksiin.

Tanokessa oppiminen tapahtuu pääasiassa sosiomotorisen jäljittelyn kautta, jolloin näkömuistin käyttö on tärkeää. Pelaajat pyrkivät jäljittelemään liikekuvamalleja. Esimerkiksi jalkapallossa kinesteettisen kanavan käyttö tulee erityisesti esille pallonkosketusharjoituksissa, joissa pyritään tuntoaistin hyödyntämiseen. Monipuolisten Tanoke-harjoitusten avulla on pallonkosketusmääriä kyetty nostamaan merkittävästi korkeammiksi kuin perinteisesti toteutetussa harjoitusprosessissa.

Tanoke-valmennuksen uusia teesejä

1. Tanoke-toiminnan kehittämisessä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota lasten yleisten taito-ominaisuuksien kehittämiseen ja pohjan luomiseen optimaaliseksi myöhemmin tapahtuvaa lajiharjoittelua varten. Käytössämme on nykyisin noin 500 koordinatiivista liikettä.

2. Kiireettömyyden periaate. Lajitaitojen opettamisella ei saa olla liian kiire. Nykyisessä käytännössä lapset laitetaan liian aikaisin harjoittelemaan pelinomaisia menetelmiä. Pelkillä pelinomaisilla harjoitteilla ei kyetä kehittämään riittävää liikevarastoa. Tanokessa liikekuvamallien pohja rakennetaan huolella, jolloin lajitaitojen oppiminen myöhemmin ja uusien asioiden omaksuminen on helpompaa.

3. Taitovalmennuksen merkitys tulee tavasta, jolla se tehdään - ei siitä, mitä harjoittelu sinänsä on. Jos valmentaja enempää kuin pelaajakaan eivät arvosta taito-osaamista, ei voida odottaa huomattavia tuloksia. Kaikkein tärkein vaikuttaja taitojen kehittymisessä on ihminen itse.

4. Harjoittelun ja pelin luonne sekä eri aikoina vallalla olevat suuntaukset muuttuvat ajan kuluessa, mutta taitavat pelaajat pärjäävät aina.

5. Kaikille lapsille on annettava mahdollisuus kehittyä taitopelaajaksi. On mahdotonta ennustaa, tuleeko jostakin lapsesta tulevaisuudessa huippupelaaja. Huipuksi tuleminen on monien eri tekijöiden summa ja sattumallakin on osuutensa. Tanoke-valmennuksen ensisijaisena tavoitteena on nostaa harjoittelun laatua kaikille siihen osallistuville pelaajille.

6. Tanoke-periaatteita: sopeuttaa harjoitusprosessin realistisesti vallitseviin olosuhteisiin, valmennettavien kehitystasoon ja muihin valmennusta säätäviin resursseihin; esittää valmennettaville toiminnallisia vaihtoehtoisia menettelytapoja, jotka poikkeavat oleellisella tavalla vanhentuneista taitovalmennusmenetelmistä;

Tanokessa tavoite asetetaan pitkällä aikavälillä, jolloin valmennustoimintaa pyritään lähestymään prosessiajattelun kautta; Tanoke-toiminta perustuu suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen; valmennettavan henkiset toiminnot, kuten esimerkiksi keskittymiskyky, ajattelu, tavoitteellisuus ja toiminnan ennakoiva suunnittelu ovat keskeisiä.

7. Samassa joukkueessa tai ikätasolla pelaavilla pelaajilla on suuria taitoeroja. Tanoken kaltainen malli tarjoaa myös hitaammin oppiville mahdollisuuden oppia entistä motivoituneemmin. Liikekuvamalleja käytettäessä valmennuksen eriyttäminen on luonnollista, ja näin "lahjakkaat" ja kömpelöt voivat harjoitella samoissa ryhmissä. Perinteisessä mallissa tasapäistämisestä kärsivät niin lahjakkaat kuin kömpelötkin liikkujat.

8. Liian monissa joukkueissa yleistaitavuuden ja pallonkäsittelytaidon kehittämistä vähennetään radikaalilla tavalla puberteetti-iän alkaessa. Taitoharjoittelu ei saa kuitenkaan loppua optimaalisen herkkyyskauden jälkeen, vaan sitä on oltava myös myöhemmässä vaiheessa riittävästi.

Tanoke-harjoittelua voi hyödyntää myös muilla elämänalueilla

Tanoke-harjoituksissa korostetaan psyykkistä valmistautumista harjoituksiin ja otteluihin. Itsekuria ja keskittymiskykyä vaativien liikekuvamallien oppimisessa koulutetaan itseä monella tavalla myös psyykkisesti.

Tanoke-ajatteluun on otettu paljon osia itämaisesta ajattelutavasta. Tanoke-valmennus tähtää mielen ja kehon yhteistyöhön, harmoniaan, jossa rentoutumista, keskittymiskykyä, tekniikkaa, voimaa ja kehonhallintaa ajatellaan toisiinsa vaikuttavina tekijöinä.

Tanoke-valmennuksessa rentoutuminen on avain keskittymiseen ja jännityksen poistamiseen. Valmennukseen liittyvä materiaali sisältää runsaasti erilaisia rentoutumisharjoitteita ja -äänitteitä, joita käytetään harjoitusten yhteydessä.

Rentoutuminen takaa riittävän vapautuneen olotilan uuden oppimiselle. Motoristen taitojen oppimista säätelee aivoihin luotu liikekuvamalli. Mitä vaikeammasta liikekuvamallista on kysymys, sitä enemmän pelaajalta vaaditaan keskittymiskykyä.

Tanoke-harjoitukset kehittävät poikkeuksellisen hyvin keskittymiskykyä. Liikekuvamallien onnistuminen edellyttää täydellistä keskittymistä harjoiteltavaan asiaan. Hyvä keskittymiskyky on taitojen oppimisen kivijalka.

Tanoke ja NLP

Tanoke-valmennuksen psyykkisellä puolella sovelletaan erityisesti kognitiiviseen psykologiaan perustuvan NLP- eli neuro linguist programming -näkökulman periaatteita. NLP tarkoittaa käytännössä erilaisia mielen ja kielen ohjelmointimenetelmiä.

Mielen ohjelmointi tarkoittaa ajatusten hallintaa kehittäviä harjoituksia, esimerkiksi miten negatiivinen, onnistumista estävä ajattelu käännetään positiiviseksi, kohti onnistumisia eteneväksi toiminnaksi. Kielen, vuorovaikutuksen ohjelmointi liittyy sisäiseen ja ulkoiseen puheeseen. Se, miten suhtaudumme esimerkiksi taitovalmennukseen, heijastuu puheissamme.

NLP:n avulla valmennettavan on mahdollista esimerkiksi oppia hallitsemaan entistä paremmin omia mielialojaan ennen tärkeitä otteluja sekä kielenkäyttöään eri tilanteissa.

Tanoke-valmennuksen henki

Tanoke-valmennuksen henki korostaa kilvoittelua itsensä kanssa. Itsensä kanssa kilvoittelemalla pelaaja voi tulla yhä enemmän siksi, joka hän pohjimmiltaan haluaa olla. Taitavat pelaajat ja hyvät valmentajat ovat hyviä esikuvia. Taitovalmennus pyrkii synnyttämään kunnianhimoa saavuttaa vielä enemmän kuin mitä on jo saavuttanut.

Suurilla ajatuksilla ja ideoilla ei ole kovinkaan paljoa merkitystä, elleivät ne toimi käytännössä ja tuo niitä tuloksia, joita kulloinkin halutaan. Tanoke uskoo, että ajatukset ja ideat on mahdollista pukea tavoitteiksi. Tavoitteisiin pääseminen on mahdollista sitkeän työskentelyn ansiosta.

Sitoutuminen Tanoke-valmennukseen

Pyrimme siihen, että valmennettavat sitoutuisivat Tanoke-toimintaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Sitoutuminen ja asioiden vieminen loppuun asti on merkillinen voima, joka motivoi nuoria ajan mittaan entistä enemmän.

Helpoin tapa saada valmennettavat innostumaan urheilulajistaan on tarjota heille riittävän haasteellista valmennusta. Tanoke-toimintaan osallistumalla pelaajat oppivat uusia taitoja. Tanoke-valmennuksessa korostetaan onnistumisen kokemusten merkitystä. Olemme valinneet joukkoomme hyvin ammattitaitoisia sekä käytännönläheisiä valmentajia. Mielestämme on tärkeää, että valmentajat osaavat siirtää harjoitukset käytännön tasolle.

Tanoke-haasteisiin vastaaminen edellyttää toiminnaltamme laaja-alaista kyvykkyyttä ja osaamista, valmiutta nopeisiin muutoksiin, jatkuvaa perehtymistä taitovalmennuksen viimeisimpiin virtauksiin sekä uusimpien tekniikoiden hallitsemista. Vanhojen käytäntöjen muuttaminen voi olla myös hauskaa ja motivoivaa.

Valmennettavan tulee saada taitovalmennuksesta merkityksiä elämäänsä. Vain näin tuntien hän viihtyy harrastuksensa parissa. Olemme huomanneet, että jokaisessa taitoryhmäämme tulleessa lapsessa on paljon potentiaalisia kehittymismahdollisuuksia; ne pitää vain löytää ja aktivoida. Oikeiden ja mielekkäiden harjoitteiden löytäminen voi olla uskomattoman tärkeää valmennettavan taitojen kehittymisen kannalta. Tämän vuoksi sitä tulee osata käyttää oikein ja sen toteutumiselle tulee luoda riittävästi mahdollisuuksia.

Entistä nuorempina Tanoke-ryhmään

Tanoke-malli sisältää joukon menetelmiä, joiden avulla pelaaja voi oppia urheilulajissa tarvittavia taitoja entistä nuorempana. Keskeinen ajatuksemme on, että jos joku pelaaja on oppinut poikkeuksellisen paljon taitoja lapsena ja nuorena, niin miksi ei joku toinenkin voisi oppia myös niitä. Jokaisesta pelaajasta voi tulla taitomestari, kunhan sovellamme harjoitteluun riittävästi taitovalmennukseen liittyviä asioita.

Olemme havainneet, että lapset ja nuoret ovat valmiita harjoittelemaan vaativampiakin taitosuorituksia, mikäli heille luodaan mahdollisuudet siihen. Valmentajien onkin rohkeasti tiedostettava vaativan taitoharjoittelun merkitys ja uskallettava muuttaa valmennuskäytänt&öuml;jään riittävän rohkeasti kohti korkeampia taitotasovaatimuksia.

Tanoke-toiminnassa mukana olevat uskovat, että tulevaisuuden pelaajat hallitsevat jo 12-vuotiaina suurimman osan niistä taidoista, joita aikuisten sarjoissa pelaavilla on nykyisin. Olemme huomanneet eri Tanoke-ryhmissämme, että lapset pystyvät jo yllättävän aikaisin harjoittelemaan Tanoke-liikekuvamalleja, hallitsemaan kehoaan, kesyttämään pallon, reagoimaan nopeasti ja osallistumaan säännönmukaiseen toimintaan.

Olemme kokeilleet Tanoke-järjestelmän toimivuutta käytännössä. Nuorimmat Juniori-Tanoke pelaajamme ovat olleet 7-vuotiaita ja vanhimmat 18-vuotta täyttäneitä. Tenava-Tanokea voidaan harjoittaa jo päiväkoti-ikäisillä.

Juniori-Tanoke jalkapallon malliryhmä

Kuva Kristian Lindbohm

Juniori-Tanoke malliryhmään on valittu lahjakkaita ja motivoitumeita jalkapalloilijoita. Malliryhmän nuorimmat pelaajat ovat 9-vuotiaita ja vanhimmat 18-vuotiaita. Ikähaitarimme on laaja, koska haluamme kerätä kokemuksia kaikenikäisten taitoharjoittelusta. Taitoryhmämme työskentelyn aikana meillä on mahdollista tarkkailla taitavien pelaajien oppimista. Tarkoituksenamme on myös koko ajan tuottaa uutta taitovalmennusmateriaalia.

Olemme huomanneet, että myös vanhemmat nuoret oppivat yllättävän hyvin jalkapallotaitoja. Taitovalmennus on mahdollisuuksia täynnä. Pelaajat oppivat melkein mitkä tahansa ne jalkapallotaidot, jotka he haluavat oppia. Kysymys on siitä, miten korkealle rima halutaan asettaa.

Tanoke taitokoulu

Tanoke-taitokoulu on yksityinen valmennusyksikkö, jossa taitovalmennuksessa edetään yleensä merkittävästi nopeammin kuin seuravalmennuksessa. Ryhmiin hakeutuvat yleensä vain sellaiset pelaajat, jotka pitävät taitovalmennusta tärkeänä. Tanoke-taitokouluun voi hakeutua minkä tahansa seuran pelaaja.

Tanoke-taitokoulussa pelaajalle mahdollistetaan seuraavat asiat:

• valmennettavasta kasvaa taitava pelaaja (jo kolme vuotta mukana oleminen takaa todennäköisesti kolmannen Tanoke-taitotason läpäisemisen)
• valmennettava kasvaa omien suoritustensa arvostamiseen: hänestä tulee viimeistään Tanoke-taitokoulussa omasta pelaamisestaan nauttiva pelaaja
• Tanoke-pelaaja on ylpeä taidollisesta osaamisesta, mikä näkyy kaikessa hänen tekemisessään niin sanottuna hiljaisena toimintana; ulospäin Tanoke-pelaaja ei anna itsestään ylpeätä kuvaa
• perinteisen harjoittelun lisäksi käytetään runsaasti uusia taitovalmennusmenetelmiä, minkä takaa poikkeuksellisen monipuolinen harjoittelu
• Tanoke-valmentautumisessa huomio kiinnitetään tekemisen laatuun, minkä vuoksi Tanoke-valmentajat ovat tekemissä mielellään sellaisten pelaajien kanssa, jotka antautuvat tekemiselle ja joiden tavoite on korkealla
• valmennettava saa mahdollisuuden edetä taitovalmennuksessa omien halujen ja lahjakkuustekijöiden mukaisesti
• Tanoke-toiminnan tavoitteena on lajirakkauden ja innostuksen sytyttäminen ja vankentaminen sekä harjoituskurin ja muiden Tanoke-periaatteiden kunnioittaminen
• Tanoken ulkoisilla tunnusmerkeillä on voimakas vaikutus "samaan perheeseen" kuulumiseen.

Tanoke ja jatkuvan kehittämisen näkökulma

Kannustusvalmennus P. & K Oy tuottaa jatkuvasti uutta Tanoke-materiaalia. Kehitämme jatkuvasti erilaisia uusia taitoharjoitteita, -välineitä ja -menetelmiä, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti valmennuksessa.

Valmentajat ja vanhemmat voivat kartuttaa Tanoke-tietämystä osallistumalla Kannustusvalmennus P & K Oy:n järjestämille kursseille koulutustiloissamme Vantaan Tikkurilassa. Kurssit voidaan myös haluttaessa järjestää asiakkaan toivomissa tiloissa. Laadukkaita ja aikaansa seuraavia palveluitamme käyttävät jo lukuisat seurat ja -joukkueet ympäri Suomea.

Otamme myös vastaan asiakaspalautetta, jonka pohjalta pyrimme kehittämään Tanoke-toimintaamme. Asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme mielipiteet ja kehittämisideat ovat meille tervetulleita! Edelläkävijänäkään Tanoke-järjestelmä ei ole suinkaan valmis. Sen sijaan kehittyminen ja kehittäminen vaativat jatkuvaa työtä yhteisen hyvän, nuorten jalkapalloilijoiden menestymisen hyväksi.