Tanoke-valmennuksen uusia teesejä

1. Tanoke-toiminnan kehittämisessä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota lasten yleisten taito-ominaisuuksien kehittämiseen ja pohjan luomiseen optimaaliseksi myöhemmin tapahtuvaa lajiharjoittelua varten. Käytössämme on nykyisin noin 500 koordinatiivista liikettä.

2. Kiireettömyyden periaate. Lajitaitojen opettamisella ei saa olla liian kiire. Nykyisessä käytännössä lapset laitetaan liian aikaisin harjoittelemaan pelinomaisia menetelmiä. Pelkillä pelinomaisilla harjoitteilla ei kyetä kehittämään riittävää liikevarastoa. Tanokessa liikekuvamallien pohja rakennetaan huolella, jolloin lajitaitojen oppiminen myöhemmin ja uusien asioiden omaksuminen on helpompaa.

3. Taitovalmennuksen merkitys tulee tavasta, jolla se tehdään - ei siitä, mitä harjoittelu sinänsä on. Jos valmentaja enempää kuin pelaajakaan eivät arvosta taito-osaamista, ei voida odottaa huomattavia tuloksia. Kaikkein tärkein vaikuttaja taitojen kehittymisessä on ihminen itse.

4. Harjoittelun ja pelin luonne sekä eri aikoina vallalla olevat suuntaukset muuttuvat ajan kuluessa, mutta taitavat pelaajat pärjäävät aina.

5. Kaikille lapsille on annettava mahdollisuus kehittyä taitopelaajaksi. On mahdotonta ennustaa, tuleeko jostakin lapsesta tulevaisuudessa huippupelaaja. Huipuksi tuleminen on monien eri tekijöiden summa ja sattumallakin on osuutensa. Tanoke-valmennuksen ensisijaisena tavoitteena on nostaa harjoittelun laatua kaikille siihen osallistuville pelaajille.

6. Tanoke-periaatteita: sopeuttaa harjoitusprosessin realistisesti vallitseviin olosuhteisiin, valmennettavien kehitystasoon ja muihin valmennusta säätäviin resursseihin; esittää valmennettaville toiminnallisia vaihtoehtoisia menettelytapoja, jotka poikkeavat oleellisella tavalla vanhentuneista taitovalmennusmenetelmistä;

Tanokessa tavoite asetetaan pitkällä aikavälillä, jolloin valmennustoimintaa pyritään lähestymään prosessiajattelun kautta; Tanoke-toiminta perustuu suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen; valmennettavan henkiset toiminnot, kuten esimerkiksi keskittymiskyky, ajattelu, tavoitteellisuus ja toiminnan ennakoiva suunnittelu ovat keskeisiä.

7. Samassa joukkueessa tai ikätasolla pelaavilla pelaajilla on suuria taitoeroja. Tanoken kaltainen malli tarjoaa myös hitaammin oppiville mahdollisuuden oppia entistä motivoituneemmin. Liikekuvamalleja käytettäessä valmennuksen eriyttäminen on luonnollista, ja näin "lahjakkaat" ja kömpelöt voivat harjoitella samoissa ryhmissä. Perinteisessä mallissa tasapäistämisestä kärsivät niin lahjakkaat kuin kömpelötkin liikkujat.

8. Liian monissa joukkueissa yleistaitavuuden ja pallonkäsittelytaidon kehittämistä vähennetään radikaalilla tavalla puberteetti-iän alkaessa. Taitoharjoittelu ei saa kuitenkaan loppua optimaalisen herkkyyskauden jälkeen, vaan sitä on oltava myös myöhemmässä vaiheessa riittävästi.