En itse asiassa tunne niitä säädöksiä joilla valmentajakoulutusta Suomessa määritellään mutta vilkaisu esim. "Asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986" kertoo kyllä, kuinka vakavasti muuhun pedagogiikkaan suhtaudutaan.

Ehdotan tässä, että urheiluvalmentaminen, joka sivuaa valtaosaa nuorista* nostetaan sille kuuluvaan asemaan:

1. se otetaan osaksi kansallista opetusstrategiaa
2. sen merkitys elinikäiseen terveyskäyttäytymiseen tunnistetaan ja tunnustetaan
3. siihen suunnataan varoja
4. sen yhteistyötä perusopetuksen kanssa parannetaan

Oletteko samaa mieltä? Asiaa voisi alkaa edistää ruohonjuuritasolta.

T. Mikko Lehtovirta, lääkäri, muutaman nuoren liikkujan isä

*valitsin viitteeksi Kouluterveyskyselyn 2007, jonka mukaan:
- 8. ja 9. -lk 84% harrastaa vapaa- ajan liikuntaa ja urheilua enemmän kuin kerran viikossa (vastaajien N=50123)
- 8. ja 9. -lk 63% hikoilee ja hengästyy liikunnan parissa viikoittain 2-3t tai enemmän (vastaajien N=50039)

Lähde: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely