Niin, meillä TuTu:ssa, jossa isät ja äidit hoitavat valmennuksen, vaihtoehdoksi jää tämän mukaan sitten toiminnan lopettaminen. Samalla lienee parempi kehottaa lapsia siirtymään pesäpallon, painin tai murtomaahiihdon pariin, koska kompetenssimme ei riitä kunnon valmennukseen. Veikkaanpa, että näillä kriteereille toimittaessa pelaajamassa vähenisi puoleen. Silloin myös se Keuruun Elviskin, joka on koulun paras jaliksen pelaaja ja urheilija ylipäätään, ei ainakaan päädy jalkapallon pariin missään vaiheessa.

Onko sitten parempi keskittää resurssit kapeammalle sektorille ylipäätään näin pienessä maassa kuin Suomi vai tuottaako suurempi massa täällä kuitenkin enemmän lahjakkuuksia esimerkiksi maajoukkueisiin? Joka tapauksessa taloudelliset resurssit jalkapallossa tulevat täällä aina, tai ainakin seuraavat 15 vuotta, olemaan jäljessä varsinaisia jalkapallomaita. Miten siis houkutella tai tuottaa tänne huippuvalmennusta; se on aika olennainen kysymys tässä paletissa.