Kemppinen puhuu paljon mutta asiaa!

Suomen jalkapalloilusta puuttuu rahaa ja sen johdosta tasomme on se mikä se on. Kun suurin osa kaikista jalkapallon parissa työskentelevien pääelinkeino on muu kuin jalkapallo ei tarvitse ihmetellä kovinkaan paljon miksi Suomi on tasoltaan niinkin heikko kuin on. Moni ns. vapaaehtoinen tekee arvokasta työtä ja se, että he täyttävät vapaana olevan paikan riittää urheiluseuroille. Heitä yleensä kiitetään siitä pyyteettömästä työstä jota tekevät mutta minä väitän, että tällainen järjestelmä on kehityksen jarruna.

Jokainen työssäoleva "varastaa" hieman aikaa työnantajaltaan jalkapallolle mutta kun se tapahtuu epäsäännöllisesti ja yleensä eriaikaan muitten jalakapallon piirissä olevien kanssa ei saada mitään pitkäjänteistä ja suunnitelmallista aikaan. Onko mitään järkeä siinä, että junorivalmentaja suunnittelee päivän valmennuskuvioita autossaan matkalla työpaikalta harjoituksiin? Päivän mittaan ajatukset ovat työnteossa ja jalkapallo jää toissijaiseksi.

Mikäli saisimme suuren osan esim. nykyisistä juniorivalmentajista täyspäiväisiksi juniorivalmentajiksi olisi seroilla aikaa kouluttaa heitä. Heillä olisi enemmän aikaa suunnitella harjoitksia sekä joukkueen että seuran sisällä. Kemppinen mainitsee mm. teorian, mutta ne  junorivalmentajat, joiden kanssa itse olen ollut tekemisissä eivät nähtävästi osaa tai ymmärrä peliä. Teoriaa ei pidetä, vaikka se on erittäin tärkeä osa valmennusta.

Rahaa pitää jatkossa saada yritysmaailmasta. On aivan hölmöä kun yritykset hakevat "vain" TV-näkyvyyttä. Tärkeintä on saada yritykset tukemaan useita vuosia jalkapalloseuroja. Kun seuroilla on rahaa voivat ne palkata ja kouluttaa uusia työntekijöitä (esim. valmentajia). Rahan kautta edellytykset parempaan jalkapallotasoon ovat aivan eri luokkaa kuin nykypäivänä.