Yhdessä päivässä ehtii paljon: lokakuun viimeisen viikonlopun lauantaihin mahtui sekä tutustuminen hollantilaiseen jalkapalloakatemiaan että Eredivisienin matsi Eindhovenissa.

Saksalainen jalkapallopedagogi, professori ja lehtori, Horst Wein vieraili Helsingissä maaliskuussa 2010. Wein luennoi ja ohjasi harjoituksia kolmen päivän ajan Tanoken taitokoulun ja Käpylän Pallon järjestämässä seminaarissa, johon osallistui 130 valmentajaa.

Malliryhminä toimivat Tanoken Top Talent -pelaajat ja KäPan kolme poikajoukkuetta. Horst Wein on pienpelien kautta tapahtuvan harjoittelun puolesta puhuja: "Pienpeleissä pelaajat joutuvat tekemään nopeita ratkaisuja ja osallistumaan enemmän peliin. Yksi vastaan yksi -tilanteet, maalien tekeminen ja syöttöjen määrä moninkertaistuu 11 vastaan 11 -peliin nähden."

Valmentajan tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa harjoitukset. Kuinka käyttää rajoitettu tuntimäärä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla?

Tanoke Advanced 99-98 pelasivat harjoitusturnauksen Tukholmassa. Meiltä oli matkassa kolme pelaavaa ryhmää. Järjestäjänä toimi junnufutiksen suurseura IF Brommapojkarna.

Pelit pelattiin Länsi-Tukholmassa Stora Mossenin urheilukeskuksessa. Käytössä oli kaksi tekonurmikenttää. 

Yksi jalkapallo-slangin hokemista on että "pelikäsitystä ei voi opettaa". Miltä tämä väite näyttää kansainvälisen valmennuskirjallisuuden näkökulmasta?

Palloliiton D -valmentajakurssin jälkeen aloin tutustua ulkomaiseen valmennuskirjallisuuteen. Kirjojen valintaperusteet olivat varsinkin alussa erittäin häilyviä: nettikirjakaupan lukija-arvioissa hyvät arvosanat saanut kirja tuli ensimmäiseksi valinnaksi.

Olen seurannut aktiivisesti yli 30 vuoden ajan lasten ja nuorten jalkapallovalmennuksen kehittämispyrkimyksiä. Tänä aikana olen perehtynyt syvällisesti kaikenikäisten lasten ja nuorten valmentamiseen.

Koko valmennusurani aikana minua on suuresti ihmetyttänyt, miksi meillä ei toimita jalkapalloilun parissa tosissaan; miksi meillä puuhastellaan niin paljon? Miksi meillä näkee niin vähän innokkuutta ja palavuutta? Miksi meillä painotetaan niin vähän yritystä ja aktiivisen toiminnan merkitystä harjoituksissa ja peleissä. Onko suomalaisten lasten motivaatiokyky ja mielenkiinto alhaisempi kuin jalkapallokulttuurin maissa?

Hitaampaa kehitystä

Suomalaiset pelaajat kehittyvät hitaammin ja vähemmän, koska he eivät anna kaikkea kapasiteetistaan peleissä ja harjoituksissa. Tämä liittyy laajasti motoriseen, sensoriseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tärkeiden jalkapallon pelaamiseen vaikuttavien toimintojen hitaampi kehittyminen, pienempi suorituskyky vaikuttaa koko hermostolliseen toimintaan. Suomalainen lapsi reagoi harjoituksissa ja peleissä vähemmän impulsiivisesti kuin esimerkiksi espanjalainen, italialainen tai ranskalainen. Kysymys on keskushermoston herätevasteista. Herätevasteilla tarkoitetaan ulkoisen aistiärsykkeen aiheuttamia jännitemuutoksia keskushermostossa. Peli- ja harjoituskäyttäytymisen erot näkyvät kehitys-, oppimis-, havaintomotorisessa- ja motorisessa käyttäytymisessä.

Lasten ja nuorten valmennustyön kehittäminen on jätetty jalkapallossa luvattoman huonolle tasolle

Pelaajien taidon puute, pelin visuaalinen lukeminen, pelikäsityksen systemaattinen opettaminen, nopean pelaamisen puute ja fyysisten ominaisuuksien systemaattinen kehittäminen ovat olleet Suomessa yleisesti tiedossa jo pitkään, mutta näihin ongelmiin ei olla suhtauduttu riittävän vakavasti. Psykokinestiikassa ollaan jäljessä eniten; suurin osa valmentajista ei tiedä, mitä psykokinesteettinen valmennus on?

Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus turvalliseen ja kannustavaan jalkapalloharrastukseen - hänen omilla ehdoillaan. Mielestäni tämä on upea päämäärä, mutta se toteutuu huonosti Suomessa.

Jalkapallovalmennus on usein epämääräistä toimintaa. Valmennuksen tavoitteita ei ole asetettu valmennettavien kannalta eikä valmennettavien kehitystä arvioida juuri millään tavalla. Kun tietoa ei ole siitä, mihin valmennettavien kohdalla pyritään ja miten siinä on onnistuttu, vanhempien, valmennuksen maksumiesten, on vaikea seurata jälkikasvunsa kehitystä.

Olen pitkän pohtimisen jälkeen tullut siihen loppupäätelmään, että yhä harvemmalla pelaajalla on enää tunteita jalkapallon pelaamista kohtaan. Heillä on vain kuvitelmia ja elämyksiä, minkä vuoksi kentällä puuhastellaan ilman päämäärää.

Suomen Premier Cupin 2007 lopputurnaus pelattiin 10-12.8.2007 liikuntakeskus Pajulahdessa. Pajulahteen pääsi karsintojen kautta 16 joukkuetta.

Nämä joukkueet kamppailivat voitosta, joka oikeuttaa osallistumaan EM-lopputurnaukseen 2008 - Unkariin tai Tanskaan. Maailman lopputurnaus pelataan ensi vuonna Kap-kaupungissa, Etelä-Afrikassa. Premier Cup on yksi maailman merkittävimmistä nuorille jalkapalloilijoille järjestettävistä turnauksista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran 1993.