Palloliiton 112 000 rekisteröityneestä pelaajasta noin 90 000 on juniori-ikäisiä, jotka pelasivat vuonna 2006 noin 3 600 eri joukkueessa. Suomessa pelaa lähes joka kymmenes lapsi jalkapalloa.

Tämän lisäksi Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan yli 50 000 lasta ja nuorta haluaisi aloittaa jalkapallon harrastamisen seurassa. Tähän joukkoon mahtuu useilla erilaisilla motiiveilla varustettuja pelaajia.

Tanoke-valmennuksella on oma opetussuunnitelma, jossa määritellään opetuksen sisältö, valmennuksessa käytetyt menetelmät, menetelmätoiminnan yleiset periaatteet ja ikäkausikohtaiset tavoitteet.

Meitä tanokelaisia kiinnostaa tutkia suomalaisen jalkapallovalmennuksen oppimisen tiellä olevia esteitä: Miksi meillä ei opita pelaamaan jalkapalloa samalla tavalla kuin Hollannissa, Espanjassa, Italiassa tai Ranskassa?

Miksi meillä ei yksikään seura pysty systemaattisesti kouluttamaan huippupelaajia, samalla tavalla kuin Auxerre Ranskassa, Sporting Portugalissa, Atalanta Italiassa, Espanyol tai Sevilla Espanjassa ja Heerenveen tai Ajax Hollannissa? Nämä seurat kykenevät kouluttamaan järjestelmällisesti pelaajia vuodesta toiseen. Yksistään Hollannin liigassa pelaa noin 100 Ajaxin kasvattamaa pelaajaa.

Kuva Sakari Sunila

Mitä meillä tehdään toisella tavalla?

Mainitsemissani ulkomaisissa seuroissa on vuosikymmenien pallokulttuuri. Jo lapsivalmennettaville korostetaan oman pelityylin ja erityisesti taitopelaamisen merkitystä. Näiden seurojen valmennusohjelmat ovat pitkälle työstettyjä, tutkittuja ja käytännössä hyväksi havaittuja.

Kaikki harjoittelu on kytketty laajempaan käsitejärjestelmään - rakenteelliseen järjestelmällisyyteen. Tämä käsitejärjestelmä opetetaan juniorivalmennuksen aikana perusteellisesti. Tällöin kaikki tietävät, miten jalkapalloa pelataan. Liian moni suomalainen lapsi tai nuori ei tiedä, miten kentällä pitää liikkua. Potentiaaliset lapsipelaajat katoavat epämääräisen valmennuksen tuloksena. Jalkapallokulttuurimaissa pienet kyläseuratkin kykenevät tuottamaan enemmän huippupelaajia kuin meillä liigaseurat.

Tässä kaikessa kiinnostaa se, mitä voidaan saada aikaan, kun otetaan huippuseurojen valmennusmalleista oppia. Nämä mallit sisältävät paljon sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää monella tavalla myös Suomessa. Oppia voidaan ottaa valmennusympäristön kehittämisestä, valmennuksen sisällön uudistamisesta, pelitavoista, lasten ja nuorten kehitysvaiheiden huomioimisesta ja uusien harjoitusmallien kehittämistarpeesta

1. Taitoharjoittelukokeilu

Noin 200 Tanoke taitokoulun pelaajaa osallistuu taitoharjoittelukokeiluun, jossa pyritään aktivoimaan aivojen motorisia liikekeskuksia ja luomaan uusia liikehermoratoja liikekuvamallien avulla. Pelaajat suorittavat päivittäin tietyt dribbling-, koordinaatio-, kehon lihasbalanssi- ja liikkuvuusharjoitukset. Tavoitteena on nostaa

Korkea vaatimustaso liittyy lasten ja nuorten urheilijoiden ajankäyttöön. Mitä korkeammalle vaatimustaso asetetaan, sitä enemmän urheiluharrastus vaatii.

Yksipuolinen voitontavoittelu - löytyykö vaihtoehtoja?

Liian yksipuolinen voitontavoittelu on lasten ja nuorten urheilussa eettiseltä kannalta arvelluttavaa. Tärkeää on pyrkiä liikunnan avulla turvaamaan elinikäinen terveys ja hyvinvointi. Antiikin kreikkalaisten mielestä urheilussa ei saanut tavoitella ennätyksiä. Sikäläisessä yhteiskunnassa urheilun tavoitteena oli kehon kehittäminen kauniiksi ja sopusuhtaisaksi. Tärkein tavoite oli urheilun avulla pyrkiä koko persoonallisuuden kehittämiseen.

"Sielu ei koskaan ajattele ilman kuvaa"
(Aristoteles)

Hollantilainen huippuvalmentaja Guus Hiddink vieraili Nike Premier Cupin toisena päivänä Helsingissä, toukokuussa 2004. Hiddink korosti voimakkaasti taitoharjoittelun merkitystä lasten ja varhaisnuorten harjoittelussa. Hiddingin harjoittelumallit muistuttivat monella tavalla Tanoke-harjoittelua, jossa korostuu koordinatiivisten ominaisuuksien ja pallon hallinnan kehittäminen päivittäisessä harjoittelussa.

Tanoke-kehittämistiimissä on keskitytty viime kuukausina motoristen peruskykyjen tutkimiseen ja kehittämiseen.

Olemme tulleet siihen tulokseen, että jalkapallossa ja jääkiekossa lasten ja nuorten harjoittelun tulisi olla selvästi nykyistä monipuolisempaa. Motoristen peruskykyjen potentiaalisten mahdollisuuksien huomioimisen kautta saavutetaan entistä parempia tuloksia.

Olemme olleet yhteydessä useisiin eri lajiliittoihin ja tutkineet eri lajien tekniikoita ja käyttäneet niitä hyödyksi jalkapallon ja jääkiekkon taitovalmennuksen kehittämisessä. Olemme havainneet, että jopa piiri- ja maajoukkuetason pelaajilla olisi ollut paljon kehitettävää motorisissa perusvalmiuksissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oman kehon entistä monipuolisempaan käyttöön tutustumalla monipuolisiin liike- ja ilmaisumahdollisuuksiin.

Tulemme julkaisemaan kevään 2004 aikana videon monipuolisen kehonhallinnan kehittämiseksi. Video soveltuu kaikkiin lasten- ja nuorten liikuntamuotoihin.