Hyväksi jalkapalloilijaksi kehittyminen vaatii fyysisten ja taidollisten ominaisuuksien lisäksi myös kognitiivisia taitoja. Suomessa valmentaminen ja opettaminen keskittyy ylikorostuneesti taitojen ja fyysisten ominaisuuksien  kehittämiseen.  Pelikäsityksen kehittäminen ja ratkaisuntekoon liittyvät seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Oppiakseen pelaamaan jalkapalloa lapsi tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia pelata kognitiivisella mallilla. Pelissä ajatteleminen opettaa lasta tuntemaan pelin käsitteellisiä elementtejä.

Jos lapset eivät opi kunnolla pelaamaan pienellä kentällä kognitiivisessa merkityksessä, he eivät saa riittävästi välineitä korkeamman tason pelikäsityksen rakentamiseen. Silloin he eivät myöskään ole valmiita pelaamaan myöhemmässä vaiheessa vaativampaa jalkapalloa. Tällöin pelin liika yksinkertaistaminen saattaa tarjota pakotien, jolla vältetään vaativammalla pelimallilla pelaaminen. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös lasten peleissä on selkeä kognitiivinen tavoite.

Lasten ajattelu poikkeaa monella tavalla aikuisten ajattelusta. Se on perustuu vielä hyvin pitkälle havaintojen tekemiseen, ja päättely tapahtuu sen pohjalta miten lapsi näkee pelissä, eikä sen pohjalta miten pelissä esiintyvien asioiden väliset suhteet ilmenevät. Lapsi ei pysty myöskään yleistämään eri pelitilanteisiin liittyviä toimintamalleja samalla tavalla kuin aikuinen.  Tämän vuoksi lasten peluuttamisen on poikettava oleellisella tavalla aikuisten peluuttamisesta.

Pelitaitojen soveltaminen peliajatteluun on kognitiivisen tiedon käyttöön ottamista pelissä. Pelin eri ominaisuuksista hankittua tietotaitoa voidaan soveltaa monenlaisissa pelitilanteissa.

Jalkapallopelissä aivojen tärkein ominaisuus on niiden kyky tietojenkäsittelyyn sekä laadullisesti korkeatasoisesti että pelin vaatimalla nopeudella. Aivojen tietoa vastaanottavia, käsitteleviä ja varastoivia toimintoja kutsutaan kognitiivisiksi toiminnoiksi. Ne ovatkin ajattelun keskeinen ilmenemismuoto ja pelikäsityskurssimme keskeisin sisältö.

Pienten kenttien pelikäsitys -valmentajakoulutuksessa pohditaan muun muassa:

• Miten lapset on järkevää sijoittaa kentälle?
• Millaisia syöttösuuntia lasten peleissä kannattaa käyttää?
• Miten lapset opetetaan liikkumaan kentällä?
• Millaisilla pelijärjestelmillä lapset pelaavat Euroopassa?
• Millainen pelikirja lapsille kannattaa laatia?
• Millaisen puolustustavan lapset kykenevät hahmottamaan?
• Millaisia hyökkäyskombinaatioita lapset voivat käyttää?
• Miten lapset saadaan pelaaman hyvää syöttöpeliä?
• Miten lapset saadaan pelaamaan eri pelitempoilla?
• Miten pelirytmin tulisi esiintyä lasten peleissä?
• Kuinka tärkeää voittaminen on lasten peleissä?
• Miten tärkeä asia lapselle on pelitapahtuma?
• Pelaajien välinen yhteistyö?
• Kuinka paljon lasten pelaaminen tulee rakentaa loogiikan, rationaalisuuden perussääntöjen mukaan?
• Koulutuksen viitekehys on kognitiivinen oppimismalli ja näkökulma kehityspsykologinen.